Portaankorvan emäntä: Kuvaus Ruotsin rajoilta

Väinö Kataja • 1911

Lue selaimessasi EPUB PDF TXT

Kuvaus

Portaankorvan emäntä Karoliina elää onettomassa avioliitossa Aapelin kanssa Ruotsissa lähellä Suomen rajaa. Isäntä haluaisi, että heidän poikansa Oskari ruotsalaistuisi ja kouluttautuisi papiksi, kun emäntä taas haluaisi palata kotiseudulleen Suomen puolelle.

Kertomus näyttäisi perustuvan Väinö Katajan aiempaan jatkokertomukseen Huonoa sukua ja novelliin Laura parka kokoelmassa Maalaiskuvia II.

Asiasanat

avioliittoromaanit, jäidenlähtö, kielipolitiikka, kosket, lohipadot, rajaseudut, uitto, vanhempi-lapsisuhde

mahdolliset juonipaljastukset

itsemurha

Aiheesta muualla

Portaankorvan emäntä Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa

Aikalaisarviota

– – tämäkään kirjanen ei wielä todista, että Kataja olisi mikään warsinainen traagillisten ristiriitain kuwaaja, mutta werraten kiinteä kertomuksen keskittämisen ja sujuwan esitystawan wuoksi antaa mielellään anteeksi henkilöitten hiukan pinta puolisen luonnekuwauksen. – – (Er.: Kirjallisuutta, Tampereen Sanomat, 24.11.1911, nro 274, s. 3.)

– – Emännän sisäisen elämän kuwaukseksi kertomus pääasiallisesti tulee. Ja se kuwaus on tehty tottuneella kädellä, tarkalla silmällä, hywällä huomiokywyllä ja kuwattujen olojen tuntemuksella. – – (A. S:s.: Kirjallisuutta, Helsingin Sanomat, 29.11.1911, nro 276, s. 6–7.)

– – Selvästi ja lyhyesti on tässä kuvattu yksinkärsivän Portaankorvan emännän syvät sieluntuskat ja rautainen tahdon lujuus. Kirja on yhä uudistuva ilmaus typerän ylpeyden ja vanhoillisuuden tuhoisista seurauksista. (—ls—: Kirjallisuutta, Työläisnainen, 14.12.1911, nro 48, s. 381.)

– – „Portaankorwan emäntä” tärisyttäwä kuwaus naisen salaisesta rikoksesta ja onnettomasta awioliitosta. – – (Joulun kaunokirjallisuus, Savo, 16.12.1911, nro 142, s. 2.)

Kertomus on jännittäwästi kirjoitettu; myrskytunteisen Portaankorwan emännän sisäinen kamppailu, jota talon rannassa kumajawa koski säestää, tempaa mukaansa. Itse asiassa hän ei kuitenkaan sywemmältä katsoen ole sympaattinen. – – Hän on kuwa ihmisestä, joka omiksi tuhoikseen antaa waistojensa ja intohimojensa wapaasti tyrskytä – – (—e: Kirjallisuutta, Kotimaa, 22.12.1911, nro 138, s. 5.)

Esillä oleva teos on naiskohtalon kuvaus, tarkalla silmällä ja hyvällä aistilla tehty. Selvästi hahmoiteltuina astuvat kirjan kaikki henkilöt lukijan nähtäviin; heidän ajatustapansa, heidän sisimmät ominaisuutensa, kaikki tulee täsmällisesti ja taitavasti esitetyksi. (Kirjallisuutta, Naisten ääni, 3.5.1912, nro 9, s. 124–125.)

Tekijänoikeudet

Suoja-aika päättyi 1.1.1985, 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta